keskiviikko 25. lokakuuta 2017

RAPPERSWILL-JONA







Ukka ensi kertaa elämässään isokenkäisenä...Oli tosi loihakka mono!


Oppaamme Daniel juoksi Lausannen kymppimaratonin päivää ennen kaupunkikierrosta. Polvet vaivasivat...perille päästiin silti.

SVEITSILÄISTÄ RAKENNUSTAIDETTA.

Sveitsiläiset rakennukset ovat suomalaisin silmin katsottuna taidetta niin ulkoa kuin sisältäkin. Huikaisevia yksityiskohtia näkee kaikkialla. Perinteitä vaalitaan uudisrakentamisessakin, mutta varsinkin iäkkäiden rakennusten entisöimisessä ja myös kunnossapidossa ei tingitä, vaan laatuisa jälki näkyy kaikessa.

Rakennusmääräyksistä emme kyselleet mitään, mutta järjestelmällisyydestä rakennusten sijoittelussa ja niiden ulkoasusta voi päätellä, että rakennuksien on täytettävä tietyillä alueilla tarkasti rakennusmääräykset. Muuhun lopputulokseen ei voi tulla, kun maata kiertelee. Taiteellinen vaikutelma pysyy lähes kaikkialla korkeana.

Huomionarvoista on myös se, että pihapiirit ovat siistejä ja sveitsiläisillä on hyvää makua puutarhojensa hoitamisessa ja kasvien valinnoissa. Kaupunkien jalkakäytävät ja kadut hoidetaan ilmeisen tunnollisesti niin, että korjausvelkaa ei kulkija täällä pääse havaitsemaan.













Näkyvillä on taitavaa kivirakentamista, puurakentamista, maalaustaidetta, kaikenlaista koristelua ja muotoilua. Puu, metalli ja kivi ovat kaikkine koristeellisine yksityiskohtineen matkailijalle silmänruokaa, jolle loppua ei näy, menitpä minne tahansa.

Meillä oli ilo isäntiemme opastuksella käydä muutamassakin vanhassa linnassa ja eri uskontokuntien kirkoissa. Niissä riitti ihmettelemistä. Työtunteja ja työvuosia on käytetty säästelemättä...

KIERRÄTYSTÄ.

Kauppatavaraksi sopivasti ideoimalla kelpaavat vanhat liikennemerkit ja vaikkapa peltikanisterit...







MONENLAINEN ZURICH

Zurich on Mummulle ja Ukalle tuttu ensimmäistä kertaa reilut neljänkymmenen vuoden takaa. Silloin tätä paikkakuntaa katseltiin alle parikymppisten suomalaisnuorten silmin. Muistoissa ja muistikuvissa on näihin keskustan vanhan kaupungin maisemiin helppo palata, koska muutamakin kadunkulma on säilynyt ennallaan.

Sillat, muutamat päärakennukset ja hotellit ovat samoilla sijoillaan kuin silloin, kun oli se ensikerta vuonna 1975.














Ydinkeskustassa kiertelimme parina päivänä. Ensin kahdestaan yhden päivän ajan ja yhden päivän oli oppaanamme isäntäperheen poika Daniel, jonka kanssa ei tarvinnut arpoa, millä bussi- tai junavuorolla mihinkin pääsee. Niinpä saimme paitsi kierrellä ja kaarrella kauppaliikkeitä ydinkeskustassa, myös kiertää ympäri Zurichin ison järven. Junalla, eikä samaa reittiä edestakaisin, vaan tietenkin meno toista ja paluu toista rantaa pitkin.

OSTOKSIA JA NÄYTEIKKUNAOSTOKSIA