Zurich on Mummulle ja Ukalle tuttu ensimmäistä kertaa reilut neljänkymmenen vuoden takaa. Silloin tätä paikkakuntaa katseltiin alle parikymppisten suomalaisnuorten silmin. Muistoissa ja muistikuvissa on näihin keskustan vanhan kaupungin maisemiin helppo palata, koska muutamakin kadunkulma on säilynyt ennallaan.
Sillat, muutamat päärakennukset ja hotellit ovat samoilla sijoillaan kuin silloin, kun oli se ensikerta vuonna 1975.
Ydinkeskustassa kiertelimme parina päivänä. Ensin kahdestaan yhden päivän ajan ja yhden päivän oli oppaanamme isäntäperheen poika Daniel, jonka kanssa ei tarvinnut arpoa, millä bussi- tai junavuorolla mihinkin pääsee. Niinpä saimme paitsi kierrellä ja kaarrella kauppaliikkeitä ydinkeskustassa, myös kiertää ympäri Zurichin ison järven. Junalla, eikä samaa reittiä edestakaisin, vaan tietenkin meno toista ja paluu toista rantaa pitkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti