UKKA JA MUMMU SVEITSISSÄ 2017

Sveitsissä 16.-23.10.2017.

Varailimme ittellemme jo keväällä lomaviikon Sveitsissä, kun tiedossa oli tiukka kuusiviikkoinen syksyrevitys leirikoulujen ja muiden telskeiden muodossa Tukikohassa, eli Naruskan Retkeilymajassamme.

Mummeli valmisteli retkemme ennakkoon niin, että liikkumiset Sveitsissä oli rakenneltu tapahtuviksi junalla. Siihen taas oli kannustimena ystäväperheemme neljänkymmenen vuoden takaa, joka junavaihtoehtoa meille esitti reitteineen. Ja vieläpä viikon matkalippuineen...

Harvoin varmaankin onnistuu matka niin nappiin kuin tämä retkemme. Kaikki meni ennakkosuunnitelmien mukaisesti, joten hyvin suunniteltu, puoliksi tehty, piti paikkansa.

Tämä oli meille neljäs Sveitsiin suuntautunut reissu. Viimeisin oli kymmenkunta vuotta sitten, kauimmaisin neljänkymmentä vuotta sitten. Lähtötilanne sveitsiläisiin tutustumisessa juontaa tekopitäjämme Petäjäveden maisemiin, jonne kerran kauan sitten muuan Hans kavereineen laskeutui Lättähattujunasta. Leirintäaluetta kun silloin ei Petäjävedellä ollut, niin kaverikaksikko pystytti telttansa kotitaloni pihalle. Ensin yhdeksi yöksi, myöhemmin aika venähti viikoksi. Ja ystävyys on kantanut sieltä lähtien...

Naruskalta aloitimme tietenkin, yöksi Cityhotelliin Rovaniemelle majoitukseen. Aamuvarhainen kone sieltä kylmästä ja tuulisesta Lapin pääkaupungista Helsinkiin. Helsingistä Geneveen jatkolennolla niin, että puolenpäivän jälkeen istuimme jo junassa matkalla Lausanneen. Sinne oli hotelli varattu kahdeksi yönseuduksi. Hyvä ratkaisu rauhoittua ja totutella kesäisiksi osoittautuneisiin olosuhteisiin hienossa kaupungissa.

Lausannesta siirryimme päiväjunalla Bernin kautta Zermattiin. Junanvaihdot onnistuivat nappiin, eivätkä vähiten siksi, että junaliikenne tässä täsmällisyyden maassa toimii kellon tarkkuudella. Asemien ja junien kellot pelaavat sekunnilleen...

Zermatissa näimme Matterhornin, joka ennen tätä oli meille tuttu vain valokuvista. Hieno vuori, varmaan yksi kuvatuimmista maailmassa.

Zermatt jäi yhden yön jälkeen taaksemme, kun palasimme pistoraidetta taas pääradan varteen. Suuntana Andermatt. Ja aseman läheltä löytyi ennakkovarattu hotelli. Rauhallinen pikkukaupunki lokakuussa, kun laskettelusesongit ovat ajankohtaiset talvemmalla. Vuoristoon pääsi kuitenkin paikallisjunalla, johon Mummelia ei ensin meinannut saada uskaltautumaan. Uteliaisuus kuitenkin voitti. Ja kuulemma kannatti. Käytiin junalla parin tunnin reissulla yli kahdessatuhannessa metrissä. Eikä pelottanut yhtään...

Andermatista taas yhden yön jälkeen eteenpäin. Suuntana Zurich ennakkosuunnitelman mukaisesti. Junamatkan maisemat Andermattista olivat, kuten aiempienkin päivien, suomalaisia silmiä hiveleviä. Vuoret ovat vuoria. Ja niitä riittää...Mutta Zurichiin saapuessamme olivat Alpit jääneet taakse.

Kolme viimeistä yötä tuttavaperheessämme kuluivat rattoisasti. Päiväohjelmaa riitti Zurichin kaupungissa. Metropoli tämä kaupunki on. Kaikesta näkee, että rahalla saa ja hevosella pääsee. Oli tosi kiva, kun isäntäperheemme poika Dani oli varannut pari päivää meidän opastukseemme. Vietimme hänen kanssaan monta mukavaa hetkeä kiertelemällä kaupunkia ja Zurichjärveä junalla ja välillä ratikallakin. Ja pari pätkää paikallisbussillakin. Mukavasti samoilla viikkolipuilla kaikki matkanteko.

Siivillä aika, viikko matkaillessa kuluu. Kolmen Zurichissä vietetyn yönseudun jälkeen oli aika nousta Finnairin koneeseen Zurichistä Helsinkiin. Jatkolento sujuvasti Rovaniemelle ja Kallen kuljettamana Kemijärvelle ja sieltä Mummelin autolla kotiin Naruskalle. Matkatavaroita myöten kaikki tavarat ehjinä ja matkaajat myös.

Kamera oli varsinkin Mummelilla kovassa käytössä. Toivottavasti kuvien kautta joku saa kimmokkeen matkustaa tähän Alppien maahan, jos siellä ei entuudestaan ole käynyt. Voimme suositella siirtymisiin Sveitsissä ehdottomasti junaa. Rataverkko on tiheä ja junat kulkevat täsmänä paikasta toiseen. VR:n kannattaisi käydä tämän maan rautatiejärjestelmään hiukan tutustumassa ja oppia ottamassa.

Sveitsiä pidetään kalliina maana. Suomen hintatasoon kun on ollut tottuminen, niin Sveitsin hintataso ei pääse hätkäyttämään. Majoittumiset ja ruokapuoli liikkuvat samoissa rahoissa kuin täällä kotimaassamme. Olemme molemmat kalliita maita, mutta yhtä kalliita.

Se on Sveitsissä huomionarvoista, että heillä on missään vähänlaisesti korjausvelkaa, kuten meillä täällä Suomessa. Menitpä Sveitsissä minne tahansa pienempiin tai isompiin kaupunkeihin, asuinalueille tai mihin vaan, niin asfaltit, mukulakivetykset ovat ehjiä. Ja kaikki paikat siivottu katupuolella. Suomessa ei tätä vauhtia pystytä samaan koskaan.

Tähän blogiin kerättyjä kuvia on useammalla eri sivulla. Sivun jutut kun saa luettua ja kuvat katsottua, niin sivun alalaidasta oikealta puolelta löytyvästä "Vanhemmat tekstit" painikkeesta löytyy lisää sivuja. Sivun yläreunasta löytyvät erilliset osiot omina palkkeinaan otsikoilla "JUNAYHTEYDET", "RAUTATIEKARTTA" ja "OMAT REITIT JUNALLA". Niitä klikkailemalla saa vaikkapa itselle hyviä reissuvihjeitä...

Huomaathan myös, että kuvat saa katsottua isompina klikkaamalla vaikkapa ensimmäistä kuvaa, jolloin kaikki sivun kuvat asettuvat riviin. Siitä yksityiskohtia näkee enemmän kuin pikkukuvista.

Toivottavasti viihdytte kuvablogissamme yhtä hyvin kuin me viihdyimme Sveitsissä!